Oltiin lauantaina katsomassa Tauskia täällä lähikuppilassa. Lähdettiin joskus kymmenen jälkeen illalla paikanpäälle ja lopputulema olikin sitten se, ettei herra saapunutkaan ravintolaan koko iltana. Kukaan ei tiennyt mitään, kunnes lopulta kerrottiin jokin epämääräinen syy. Olen nähnyt Tauskin kerran aiemmin ja tykkäsin kyllä. Vähän jäi harmittamaan mutta näin käy joskus. Mulle ehkä vähän useammin. Oltiin menossa Lassi Valtosen keikalle parisen viikkoa sitten ja hänkin peruutti koko esiintymisen sairastumisen takia. Pistää vaan miettimään, että mitenkähän Chisun käy? Mun tuurilla sekin peruuntuu, tai jotain sattuu... Olisikohan mun viisainta pysyä poissa että artistit saavat esiintyä rauhassa? ;) Kaikesta huolimatta aion kuitenkin suunnata 6.4 perjantaina katsomaan ihanaa Chisua Kimmeliin. Tapahtui mitä tahansa. Eikös se mennyt niin, että kolmas kerta toden sanoo?

Joskus mulla oli tänne jotain asiaakin, mutta koska en jaksanut heti päivittää, en muista enää mistä piti kirjoittaa. Olen jonkin verran tutustunut noihin uusimpiin lukiokirjoihin ja voin ihan rehellisesti sanoa, ettei mulla ole minkäänlaista pienintäkään käsitystä siitä, mistä niissä puhutaan. Siis ihan vieraalta tuntuu kaikki enkä tiedä, kuinka tässä nyt käy. Joka tapauksessa aion mennä ja yrittää, en lannistu enkä missään tapauksessa suostu luovuttamaan. Eri asia on sitten se, miten lakin kanssa käy, läpäisenkö koskaan niitä kirjoituksia sitten kun on sen aika, kai siitä voi stressata myöhemminkin. Nyt vaan tulta päin.

Tatuointiasia on edennyt. Nyt on kuva tehty paperille, vielä kun sen saisi iskettyä nahkaankin. Onneksi sille on tuttu tekijä, ettei tarvitse mennä vieraisiin paikkoihin kivusta inisemään. Mulla on niin käsittämättömän huono kivunsietokyky, ettei varmasti selvitä ilman hammasten kiristystä... itkemään en kyllä ala, niin paljon se ei voi sattua :) Itseasiassa en edes itke fyysistä kipua, en tiedä mistä se johtuu, mutta saa sattua vaikka kuinka, mutta itku ei tule, henkinen sattuminen on sitten taas asia ihan erikseen. Kuulema tuo käsivarsi ei ole kipeä paikka tatuoinnille, ajattelin ottaa siihen kuitenkin sen verran ylös, että sen saa peitettyä helposti jos haluaa, T-paitakin vielä saa sen piiloon jos joskus jostakin syystä tarvitsee. Kesällä saa aivan vapaasti näkyä kun liikun hihattomissa mekoissa ja paidoissa. Ei olla vielä lyöty lukkoon päivää milloin tämä tapahtuu, meillä oli sovittuna jo pari päivää mutta tuli esteitä ja sairastumisia. Jos nyt kuitenkin lähiviikkoina, että saadaan se kipuvaihe pois alta. Sydän alkaa hakata jo pelkästä ajatuksesta, mutta tästäkin selvitään kun niin päättää.

Tulipa kuiva postaus. Ei mulla mitään kovin kummoista asiaa ollut, kunhan aikani kuluksi jotain viimeaikaisia juttuja rustasin. Jos vaikka suuntaisin kauppaan hakemaan hedelmiä ja muuta pientä. Meidän lähi S-marketissa on meneillään joku remontti ja koko paikka on niin sekaisin, että sieltä on vaikea löytää yhtään mitään. Ihan normaalistikin näkevät ihmiset saavat etsimällä etsiä että saavat haluamansa. Mutta siellä mun on vaan käytävä. Ja kun en apua pyydä muilta kuin vasta pakon edessä, tuo reissu kestää vähän kauemmin kuin yleensä. Haluan tehdä asiat itse, olkoon se sitten nyt vaikka vähän hitaampaa kuin normaalisti, toki jos joku tulee itse auttamaan, en raaski torjua. On tässä toinen kauppa lähempänäkin, mutten uskalla sinne mennä, koska siellä on kuulema päästäisiä joten en tiedä, palaanko elossa kotiin siltä reissulta ;)