Ne on nyt nämä lätkähommat sitten Suomen osalta tänä vuonna tässä. (?) Ja mä olen niin rikki. Tämän päivän ottelu Venäjää vastaan oli kamalaa katsottavaa, mulla melkein meinasi itku tulla. En olisi osannut kuvitella, että 6-2 olisi lopulliset lukemat. Vielä torstai-iltana fiilikset olivat ihan päinvastaiset. Olin jo varautunut tappioon ja valmistauduin henkisesti jo Usan jatkopaikkaan ja ai että, voi taivas varjele sentään sitä riemua kun viime metreillä homma kääntyikin meille voitoksi. Ehdin jo ilakoida siitä, kuinka Venäjä saa selkäänsä tänään ja Suomi on finaalissa kuten viime vuonna kävi. Muistan vielä kun seurattiin sitä matsia ja tunnelma oli muutenkin kaikin puolin katossa. Kuvittelin, että nyt sama toistuu, vaikkakaan en yhtä suuria lukemia ehkä odottanut Suomelle kuin vuosi sitten. Mutta mikä nyt meni vikaan? Miksi näin kävi? Mitä siinä oikein tapahtui? Mullahan ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, onko esim. pelaajat vaihtuneet kummassakaan joukkueessa tai onko jotain muuta uutta tullut, en niin tarkkaan ole seurannut, mutta en olisi uskonut... Miksi, miksi?

 

Enkä ymmärrä, miksi edes otan koko peliä näin vakavasti. Tai ei se ole vakavaa, hetken kirpaisee ja pian unohtuu kokonaan mutta se hetki on kyllä todella karvas. Tämä koko jääkiekkohan on vain pelkkää viihdettä, ei tällä ole oikeasti mitään merkitystä (kai) loppujen lopuksi eikä tästä seuraa mitään sellaista, mistä olisi hyötyä meille kaikille ja koko maalle, mainettahan se osaltaan tuo mutta siihen se jääkin. Voitettiin tai ei, menköön miten päin tahansa, ei tämä maa siitä järky ja heilahda suuntaan tai toiseen. Kaipa sitä vaan toivoo menestystä omalle maalleen, en keksi tähän mitään muuta. Ensi viikolla en luultavasti enää edes muista koko tappiota :) Koskaan en ole seurannut koko lajia muuten, ainoastaan MM-kisat ovat herättäneet mielenkiintoa, muulla ei ole väliä. Tosin tänä vuonna mun kiinnostus laski aika rajusti, koska selostaja ei ollut mun makuuni. Seurasin vain Avalta, mutta olisi ilmeisesti pitänyt ottaa maksulliset kanavat käyttöön. Ei näissä muissakaan selostuksissa ollut vikaa, en mä sillä, mutta kyllä Antero Mertaranta on ainoa oikea lätkäselostaja eikä siitä päästä mihinkään. Ei se tuntunut enää samalta, oli kuin koko pelin arvoa oltaisi jotenkin tiputettu huimasti eikä siinä enää ollut sitä samaa voitontahtoa ainakaan mun kotisohvalla, jotenkin tuntui että sama vaikkei katsoisikaan koko peliä, riittää kun tulokset kuulee jälkeenpäin. Kuitenkin seurasin, vaikken yhtä tiiviisti kuin aiemmin, enkä silloinkaan läheskään kaikkea ole katsonut, en kuitenkaan mikään lätkäfani sentään ole. No, tämä meni nyt näin. Ainakaan kultajuhlaa ei saatu, ehkä sitten ensi vuonna... Tai sitten ei. Aika suuri parannus on leijonien tehtävä, muuten ei tästä tule mitään. Ja toisaalta. Mikä minä olen täällä vinkumaan. Musta ei olisi edes murto-osaan siitä mitä he ovat saaneet aikaan, räjähtäisi koko peli varmasti käsiin jos menisin lähellekin ;) Menin lyömään vielä satasesta vetoakin, että saataisi voitto kotiin. Tämäkin vielä. No otetaan nyt sitten sitä skumppaa Venäjän voitolle, tai sille, että Suomi pääsi näinkin pitkälle, vaikka tästä onkin riemu ja juhla kaukana.