Tänä kesänä jälleen mun parvekkeelle on muuttanut muutamia kukkasia, kun on aikaa niitä hoidella. Toissa kesänä siellä kasvoi ainakin yksi muratti, rönsylilja, auringonkukkia, basilikaa, joku kesäkukka, sekä mansikka- ja tomaattiamppelit. Mansikkasysteemistä tuli ihan hyvin syömistä, kuten myös tomaatista. Rönsyliljan ja muraatin taiteilivat kissat ihan uuteen uskoon ja muut taisivat elää elämänsä loppuun asti ihan rauhassa, tosin en tiedä saivatko elää yhtä pitkän elämän kuin olisivat kyenneet. Olen vähän tohelo näissä(KIN) asioissa ja joskus saattaa kasvit kuolla käsiin aika pian. Kuitenkin tykkään tästä hommasta tosi paljon, on ihanaa laittaa kukat siemenestä lähtien kasvamaan ja seurata miten se sieltä mullasta puskee esiin ja alkaa hiljalleen kasvaa ja kukkia. Muratilla on mulle suuri merkityskin, josta kerron sitten myöhemmin, kunhan saan sellaisen taas itselleni, vielä sitä ei ole. Yritän suojata sen kissoilta paremmin, ja tähän asti olen onnistunut tappamaan jo ainakin kolme murattia, en tiedä miksi sen kasvattaminen on niin vaikeaa, vaikka kuinka yritän tehdä kuten on ohjeissa kerrottu... Ehkä seuraavalla kerralla onnistuu.

Viime kesänä nämä hommat oli tauolla, itseasiassa mulla ei käynyt mielessäkään, että alkaisin raaputtamaan mitään multaa, oli niin paljon kaikkea ihan muuta tekeillä. Mutta tänä kesänä innostuin taas. Olisin halunnut sen porkkanankin oppia kasvattamaan ihan käytännössä ja ylipäätään selvittää, mistä se tulee ja miten, mutta se homma jäi. Sen verran olen kuitenkin oppinut, että siemenistä sekin lähtee. Niin kuin kai perunakin. Mutta koska mä en ole mikään maanviljelijä, en voi tietää ihan kaikkea joka ikisestä näihin liittyvästä asiasta.. Tarkoitus oli istuttaa siemenet multaan kukkaruukkuun parvekkeelle, kun näin siemeniä yhdessä kaupassa. Siinä kävi vielä niin, että luulin ostaneeni niitä, mutta muistin väärin. Olin jättänyt porkkanat siinä kiireessä hankkimatta ja tajusin asian kotona vasta myöhemmin. Myöhäistä se on enää tänä kesänä, ellei se sitten kasvaisi sisällä ruukussa. Perunaakin olisin halunnut kokeilla, ehkä laitan senkin sisälle kasvamaan. En tiedä miten hyvin menestyisi kun ulkonahan ne yleensä itää mutta kai sitä voi kokeilla...

Mutta nyt tällä hetkellä parvekkeellani kasvaa tällaisia. Tykkään, että kasveja on paljon, että niille on seuraa toisistaan ja että ne tietävät, etteivät ole yksin ja voivat vaihtaa ajatuksia ja jutella keskenään kaikesta. Ja mullakin on enemmän perheenjäseniä, joille jutella ja leperrellä kun käyn kastelemassa niitä. Ainoat jotka eivät näitä meillä arvosta, on nuo kissat. Tään kesän aikaan kasvit on saaneet olla rauhassa, toistaiseksi...


Siinä kasvaa auringonkukka ja basilika. Tästä jälkimmäisestä en vielä osaa sanoa, tuleeko siitä lasta tai... sitä toista. Hiljalleen sieltä jotain alkaa syntyä, ihan hissunkissun. Toivoisin saavani siitä isolehtistä ja maittavaa herkkua tomaatin ja motsarellajuuston seuraksi. Aika heikolta jotenkin näyttää, tai ainakin tuntuu, en tiedä onko se normaalia että noin hitaasti kasvaa. Laitoin ehkä ne siemenet vähän liian syvälle multaan... tai jotain. Viimeksi kun samaista yrttiä kasvatin, se oli jo valmiina taimena, pienessä purkissa, siitä sitten vaan laitoin isompaan ruukkuun. Katsellaan... :)


Samettiruusu. En tiedä tästä kukkasesta muuta, kuin että sitä on kai käytetty joskus kukkapenkeissä, tai kasvimaalla tai jossain, ötököitä karkottamiseen. Se on kuulema helppohoitoinen ja tykkää auringosta. Katsotaan miten sille poloiselle käy mun käsissäni. ;)


Tämän nimeä mä en edes enää muista. Joskus toukokuun lopulla iskin siemenet multaan ja tällainen sieltä sitten pullahti ulos. Kai tää on joku köynnöskasvi. Kivasti se kasvaa ja vie vettäkin ihan kiitettävät määrät. :)


Tässä yrttejä. Tinjamia, rakuunaa, purjoa, ruohosipulia ja persiljaa. En ole aivan varma, kuuluuko purjo ja ruohosipuli yrtteihin, mutta siinä ne nyt napottaa kolmen satavarman yrtin kanssa. Mulla ei vielä ole käsitystä siitä, mihin aion yrtit käyttää, mutta ehkä johonkin sopppaan heitän ne syksyn tullen. Olen käyttänyt joitakin yrttejä kuivattuna ruuanlaitossa, mutta tällaisia juuri poimittuja tuoreita en ehkä osaa käsitellä oikein... Paitsi basilika, se tomaatin ja motsarellan kaveri, se on jotain aivan mieletöntä, täydellinen makuelämys.

Tällaista tällä kertaa. Nyt on blogi tavallaan korkattu uudelleen, kun on lisätty kuviakin. Anteeksi jo nyt etukäteen, jos kuvat ja tekstit ovat solmussa, en tosiaan ole mikään html-koodien lahjakkuus ja muutenkin välillä voi tulla pieniä tai vähän suurempiakin vinksinvonksinasetteluita mutta tuskinpa tuo maailmaa kaataa. Keksin varmaan vielä jotain muutakin piristettä parvekkeelle, tai sitten ihan sisätiloihin, kunhan tässä vähän aikaa kuluu ja saan nuo nykyisetkin hoidettua ilman unohduksia ja hölmöilyjä. Vaikka tää onkin tosi kivaa, en ole mikään kamalan hyvä näissä jutuissa. Mutta älkää pelätkö tai huolestuko, eläimet ovat kuitenkin paremmissa hoteissa ;)