Mun oli tarkoitus avautua vähän tästä Rakas, sinusta on tullut pullukka! -ohjelmasta. Mutta huomasin, että ohjelmasta ovat jotkut muut jo hermostuneet, joten jätän itse väliin tällä kertaa. Toinen syy on se, että jyrkkään suhtautumiseeni vaikuttaa niin vahvasti oma ajattelutapani näistä asioista Olen tällä hetkellä henkisesti niin epätasapainossa laihdutus, syömis- ja painoasioiden kanssa, etten kykene ajattelemaan näitä juttuja "normaalista" näkökulmasta vaan se kaikki menee aivan överiksi. En enää itsekään tiedä, mikä on tervettä ja mikä sen ulkopuolella, enkä siitä välitäkään - tämän hetkinen pakko on vain saada se täydellinen kroppa. Milloin lienen sitten tyytyväinen itseeni se on toinen juttu mutta en pureudu nyt siihen. Mutta näin ollen parempi jättää asia sikseen, kun en osaa asiaa käsitellä kuten näihin fiksusti ja tavallisesti suhtautuvat ihmiset käsittelevät. Ja toisaalta. Onhan ohjelmassa se positiivinenkin puoli, jos sen nyt yrittää väkisin vääntää niin päin. Kuten ehkä "terve" ihminen sen tekisi. Ja tekee. Tällainenhan voi olla vain rohkaiseva esimerkki siitä, että puoliso voi tukea laihduttamisessa ilman, että siinä olisi kyse siitä, että ylipaino haittaisi parisuhdetta. Ihan jo terveyden takia on hyvä huolehtia itsestään ja se on yksi tärkeimmistä asioita elämässä. Että saa olla terve. En halua tuomita ohjelmaa nyt, kun siitä ei olla vielä näytetty yhtä ainoaakaan jaksoa. Tosin se televisiossa näytetyssä mainoksessa on aika rajua tekstiä. Mun mielestä.

Mutta mennään niihin kivoihin asioihin. Enää puolitoista viikkoa ja se alkaa! Mun oma rakas joka syksyinen valon tuoja, jota ilman en osaisi enää olla. En niin kauan kuin sitä näytetään. Itse en ole menossa Kick Off lähetykseen, mutta luultavasti sunnuntain suorissa Talk show lähetyksissä tulen yleisössä näyttäytymään jossain vaiheessa. Big Brotheriin en kamalasti aio syventyä tämän blogin puolella. Jotain fiiliksiä ehkä joskus tulee, mutta jätän ne täältä mahdollisimman vähiin. Omia mielipiteitä ja tunnelmiani tulevasta kaudesta ja sen varrelta voi lukea näillä näkymin Chaostube- blogista. En ole vielä aloittanut kun kausikaan ei ole vielä startannut, mutta tulen laittamaan tänne myöhemmin osoitetta kunhan saadaan hommat rullaamaan. Olen kyllä lähdössä tähän todella hyvillä mielin ja innolla odotan kautta ja kirjoittelua. On mahtavaa että olen saanut tällaisen hienon tilaisuuden. Tämä blogi jatkaa sitten ihan yleisistä asioista, kuten tähänkin asti.

Big Brotheristakin voisi jo julkkiskausi alkaa tulemaan. Olisi mielenkiintoisempaa seurata vaihtelun vuoksi. Diilin julkkiskilpailijat julkistettiin eilen. Mä en ole koskaan aiemmin seurannut koko ohjelmaa. Joskus ihan muutaman kerran parin minuutin ajan sivukorvalla kuunnellut, mutta en edes tiedä, mitä siellä tapahtuu. Sen verran muistan, että mukaan on saanut hakeutua kuka tahansa aiemmilla kausilla, mutta nyt on julkkisdiilin vuoro. Ja hienoa että hyväntekeväisyys on tässä se tärkein, johon voittaja lahjoittaa voittamansa rahapotin. Jos mulla olisi mahdollisuus lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen, se menisi ehdottomasti Lastenklinikoille. Itse en uskaltaisi lähteä tähän leikkiin mukaan. Ensiksikään en ymmärrä mistään bisnesmaailmasta yhtään mitään, ja toiseksi muistelen että Hjalliksen suusta taisi joskus tulla aika rankkaakin tekstiä. En mä kestäisi. Luulisin ettei tuossa ohjelmassa ihan helpolla päästä. En tietysti voi oikein enempää sanoa kun en ole seuraillut, mutta tuskin kestäisin sitä painetta. Pitäisi koko ajan yrittää niin paljon, parhaansa. Mutta iso hatunnosto kaikille niille, ketkä ovat ohjelmassa mukana olleet ja siihen aikovat. Uskon nyt katsovani tätä julkkiskautta, kun on mukana sellaisia tyyppejä, joita tavallaan jo tietää. Tosin tästä kahdentoista kilpailijan porukasta en kyllä tiedä kuin tasan neljä ihmistä. Hanna Partasen muistan Olet mitä syöt-ohjelmasta jota seurasinkin melko tiiviisti aikoinaan. Sedu Koskisen tiedän ravintoloitsijana. Wilma... En edes ala yrittämäänkään kirjoittaa sukunimeä kun en muista, menee väärin kuitenkin... Itseasiassa en tiedä mitä hän tekee, nyt vasta luin jotain tatuoinneista, nimi on joskus vilahtanut jossain. Ja Susannan toki tiedän ja aion myös tsempata eniten kun on heistä kaikista tutuin. Luulin että ohjelma tulee ulos jo syksyllä, mutta menikin kevään puolelle, nyt vasta kuvataan. No, voin keskittyä isoveljen touhuihin rauhassa :)

Viime viikolla käväisin päivän reissun Helsingissä tietokoneen tiimoilta. Kyllä sieltä nyt pitäisi uusi läppäri tulla ja pääsinkin jo paikanpäällä tutustumaan uuteen käyttöjärjestelmään. Selkeältä vaikutti ja uskon ettei mitään ongelmia sen kanssa tule olemaan. Netti ja muut ohjelmat toimivat loistavasti ja se on pääasia. Ja ehkä saan netinkin vähän nopeammaksi, kun kaikki on sitä uusinta uutta :) Nyt vaan odotellaan Kelan päätöstä. Ihan koulun alkuun en sitä millään ehdi saada, mutta parempi myöhemmin kuin ei ollenkaan. Voi parikin kuukautta hyvinkin vielä viedä. Täytyy toivoa ettei tämä läppäri leviä käsiin. Olisi sitten varakoneena, jos tuon uuden kanssa tapahtuukin jotain yllättävää.

Tänään sain jonkinlaisen hullunkohtauksen ja siivosin koko kämpän lattiasta kattoon. Ihana olla puhtaassa ja raikkaassa, puhtaantuoksuisessa kodissa. Vihaan siivoamista yli kaiken ja hoidan homman vasta sitten kun on aivan pakko. Huomenna täällä kyllä on varmasti vähintään puoliksi yhtä sotkuista kuin ennen siivoamista, sen verran karvaa ja hiekkaa tulee elukkalauman mukana. Vaan tulipahan tehtyä ja sai hyvän mielen kun homma oli päätöksessä. Voisin hommata itsestään imuroivan imurin, niin ei itse tarvitsisi vaivautua... laiskan ihmisen apukeinot. OstosTV taisi joskus mainostaa jotain vastaavanlaista luuttuakin, mikä puhdistaa kaikki mahdolliset pölyt... Ei olisi huono idea sekään. Heti kun taloudellinen tilanne sallii, ne tulevat varmasti tähän kämppään.